Talvijuurekasta

Kasvatuskokeilu suomalaiselle talvijuurekkaalle. Talvijuurekas (Flammulina velutipes) on yleinen ruokasieni Suomessa. Vain lakit syödään. Lahjottajasienenä se kasvaa monilla eri puulajeilla. Myös kannoista sitä löytyy hyvin. Talvijuurekas suosii raitaa ja muita pajuja, joskus myös lehmusta. Sieni kasvaa nimensä mukaisesti talvella, silloin kun muut lepäävät. Sitä tavataan myöhäissyksystä kevääseen saakka. Japanissa sientä viljellään runsaasti ja se tunnetaan siellä nimellä Enoki. Talvijuurekas onkin maailman viidenneksi eniten viljelty ruokasieni. Sisäviljelty sieni eroaa ulkonäöllisesti huomattavasti luonnossa esiintyvästä sienestä. Ulkona, jossa on vähän hiilidioksidia ja paljon valoa tulee sienestä lyhytjalkainen ja oranssinvärinen. Sisätiloissa kasvatettuna sienelle annetaan vähemmän valoa ja pidetään hiilidioksiditasot korkealla. Tällöin sienestä tulee vaaleanvärinen ja se kasvattaa pitkät jalat, mikä helpottaa sienen sadonkorjuuta.

Sisäviljelty talvijuurekas. Kuva http://www.chinasichuanfood.com/steamed-enoki-mushrooms/ sivulta

Sisätiloissa tapahtuvaa kasvatusta emme pystyneet järjestämään, joten tyydyimme pölkkyviljelyyn. Prosessi alkoi itiöprintin ottamisella.

20161002_082145
Itiöprinttejä

Printti otettiin alumiinifoliolle. Yksi printti riittää mainiosti. Näistä osa lähetettiin Nordic Fungille heidän projekteihin.

 

Printistä rapsutettiin hanskalaatikon sisällä agar-kasvualustoille itiöitä, jotka jätettiin hanskalaatikkoon kasvamaan.

20161023_151036
Kaksi agar-kasvualustaa, joille on siirretty talvijuurekkaan itiöitä.

Kasvavasta rihmastosta pitäisi osata ottaa oikeanlaisia sektoreita, joita siirtää uusille agar-alustoille. Itse en tätä vielä kunnolla osaa, joten otin rihmaston reunoilta valkoisen väristä rihmastoa, jonka siirsin uusille agar-alustoille. Vieressä kuva rihmastosta, joka kasvanut siirroksen jälkeen.

 

20161102_093112

Vieressä kuva agarista agariin siirroksista. Normaalisti kasvualustat ovat värittömiä, mutta halusin kokeilla miltä se näyttää elintarvikevärillä.

Kun sieni oli saanut kasvaa tarpeeksi uusilla agareilla ne siirrettiin steriloituihin jyviin.

 

20161102_094805

Jyvät ovat PP5-muovista valmistetuissa purkeissa. PP5-muovi, eli polypropeeni sulaa 160°C:ssa, joten se soveltuu painekeittimeen käytettäväksi. Lasisia astioita voi myös käyttää. Meillä ei vain tähän hätään löytynyt painekeittimeeni sopivia astioita.

20161121_093627

 

Hyvin kasvoivat sienet vehnäjyvissä. Tämän jälkeen jyväymppi siirrettiin pastöroituihin puutappeihin, jotka valmiiksi kasvettuaan iskettiin allaoleviin pölkkyihin. Tappien valmistuksesta en ole löytänyt kuvaa, mutta keitimme niitä vedessä noin tunnin verran. Virutimme vedet pois ja asetettiin ne samaan astiaan jyväympin kanssa. Kun puutapit olivat täysin sienirihmaston peitossa ymppäsimme ne perinteisen puutappimetodin mukaan pölkkyihin.

Muistaakseni pölkyt ovat syreeniä sekä leppää/haapaa. Pölkyt jätettiin makaamaan vierekkäin ja peitettiin osittain oljella. Ymppäys tapahtui noin kaksi vuotta sitten ja tässä on tulos:

20170128_174121

Sieniä ei ole paljon, muttei pölkytkään isoja ole eikä niitä ole monta. Suosittelen kuitenkin kasvattamaan talvijuurekasta sen helppouden takia. Osterivinokkaan tapaan se antaa anteeksi pienet aseptiikkavirheet ja on suht nopea kasvamaan.

Osterivinokas koivun kannossa

Halusimme kokeilla kantokasvatusta osterivinokkaalla. Paul Stametsin mukaan kannoista voi saada vuosikausia ruokaa, jos kantoon ympätty sieni saa hyvän jalansijan. Kantoon ymppääminen toimii samalla tavalla kuin pölkkyyn ymppääminen. Halusimme varmistaa oman sienemme menestymisen kannossa, joten laitoimme kannon päälle kaistaleita kaadetusta puusta hampurilais-tyylisesti. Näin ymppäämämme sieni saisi alkuravintoa, ennenkuin pääsisi itse kannon kimppuun. Antaa kuvien puhua puolesta. Kaikkiin kantoihin on ympätty osterivinokasta.

13.6.2016
13.6.2016. Kuvat ymppäyksen jälkeen
24.11.2016
24.11.2016. Satoa jo samana vuonna.

20160903_172431

Viljelykaulussieni

Kokeillaan viljelykaulussienen kasvattamista sekahakkeessa puiden juurilla. Kasvatuskokeilu aloitettiin huhtikuussa 2015. Tilattiin jälleen mushroombox.co.uk:sta viljelykaulussienen rihamstoa jolla ympättiin ämpärillinen pastöroitua puuainesta (lehtipuuhaketta sekä sekalaisia koivun lastuja), jonka sekaan laitettiin myös vähän pastöroitua olkea.

20150412_140936
12.4.2015. Ämpärillinen tulevaa sieniymppiä tulossa.
20150429_081531
29.4.2015. Rihmasto lähtenyt hyvin kasvuun

Ämpäriin kuului kansi, joka laitettiin päälle ja ämpäri jätettiin rauhaan huoneenlämpöön. Lisäsin jossain vaiheessa keitettyjä kahvinpuruja joukkoon vauhdittamaan prosessia.

20150508_193518
8.5.2015. Ämpäriymppi vaikuttaa valmiilta.
received_10205097965249344
14.6.2015. Iloinen sienipedin tekijä valmiina työhön!

Haimme Topinojalta sekahaketta 10€/peräkärry mikä vastaa noin 1m³ verran haketta. Tämä hake levitettiin yhden omenapuun alle sekä parin päärynäpuun alle. Sieni peti tehtiin niin, että alle laitettiin pahvia sekä sanomalehteä. Tämän päälle sieniymppiä ja sitten haketta. Toinen kerros samalla tavalla ilman pahvia.

received_10205097965529351
14.6.2015. Ensimmäinen peti valmistumassa omenapuun juurelle.

Pedin valmistumisen jälkeen sitä kasteltiin kymmenisen minuuttia, jotta se olisi mahdollisimman kostea. Jollei seuraavina päivinä sada niin petiä pitää kastella lisää. Paul Stamets kirjassaan ”Growing Gourmet and Medicinal Mushrooms” kertoo itse kastelevansa sienipetiään puoli tuntia aamulla ja puoli tuntia illalla. Tradd Cotter kirjassaan ”Organic Mushroom Farming and Mycoremediation” ohjeistaa kastelemaan joka päivä ensimmäisen viikon ajan. Joka toinen päivä 2-4 viikon ajan ja sen jälkeen kerran kuukaudessa.

received_10205097961209243
Ensimmäinen sato 27.8.2015

Sienet kannattaa poimia pian sillä etanat, madot ja toukat pitävät niistä myös. Meillä ensimmäinen sato meni ”parempiin suihin”. Tarkkana kannattaa olla myös siksi että, että sieni kasvaa nopeasti ohi syötävän vaiheen.
Jos hyvin käy, niin lopputulos voi näyttää tältä:

13334739_10205038372199555_97732250_o
4.6.2016. Lisää satoa.

Sieni itsessään maistuu hyvältä; hernemäinen sivumaku kun paistaa voissa ja sipulissa. Suosittelen! Parempi vaihtoehto kuin ”herkku”sieni.

Rikkikääpä pajupölkyissä

Tämän kasvatuskokeen tarkoituksena on saada rikkikääpää (Laetiporus sulphureus) kasvatettua puupölkyissä. Rikkikääpä on yksivuotinen, suurikokoinen kääpäryhmä, joka muodostuu useista, limittäin päällekkäin olevista lakeista. Yläpinta on aaltomainen ja rikinkeltainen. Rikkikäävän alapuoli on kirkkaankeltainen. Kellanvalkoinen malto on juustomaista ja helposti lohkeavaa, mutta kuivuessaan liitumaista. Syksyllä rikkikääpä on haalistunut jo valkoiseksi ja murenee paloiksi. Se on lähinnä tammen ruskolahottaja, joka tekee puun vähitellen ontoksi. Me kokeilemme sitä pajupölkyissä. Suomen pohjoisin löytö on Kuopiosta. Pohjois-Amerikassa rikkikääpää pidetään hyvänä ruokasienenä. Toisten mukaan se aiheuttaa vatsakipuja varsinkin alkoholin kanssa nautittuna. Itse sitä syöneenä voin sanoa sen muistuttavan hyvin paljon kanaa niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

20150812_093709
12.8.2015 Rikkikääpää Turussa Heikkilän kasarmin vieressä.

20150812_093652

Aikamoinen löytö! Täytti neljän hengen ruokpöydän puoliksi. Näistä valitsin kaksi vanhimman näköistä. Olen lukenut Tradd Cotterin kirjasta ”Organic Mushroom farming and Mycoremediation”, että rikkikääpää kloonatessa kannattaa käyttää ikääntynempiä itiöemiä nuorien sijaan.

rikkikääpä pöydällä

Itse kloonauksesta ei ole kuvia, mutta mahdollisimman steriilisti yritin toimenpiteen suorittaa itse rakentamassani hanskalaatikossa, joka on siis iso muovilaatikko kahdella kädenmentävällä reiällä.

Ensin ruiskutin vettä hanskalaatikon sisään ja annoin veden sitoa ilman epäpuhtaudet itseensä. Sitten pesin hanskat kädessä laatikon pinnat Easydesillä ja sen jälkeen NeoAmiseptilla.

Siirsin puhtaat petrimaljat sekä kloonattavan itiöemän laatikkoon. Petrimaljoissa oli itsetehtyä mallashiiva agar-mediumia. Itiöemän pinnat olin pyyhkinyt NeoAmiseptilla ennen laatikkoon siirtoa. Laatikossa kumihanskat kädessä mursin sienen kahtia ja steriilillä skalpelilla otin pienen palan itiöemästä ja siirsin petrimaljoille. Alla kuva onnistuneesta siirrosta.

rikkikääpä agar

Tästä rihmasto siirrettiin steriloituihin vehnäjyviin. Huomautettakoon, että rikkikääpä kasvaa aika hitaasti jyvissä, mutta jyvien sekoittelu ajoittain nopeuttaa prosessia.

rikkikääpä jyvissä

Vehnänjyvistä rihmasto siirrettiin tuoreeseen steriloituun koivuhakkeeseen.

rikkikääpä sahanpurussa
Kasvuhuoneessa kasvamassa on siiliorakasta puutapeissa sekä hakkeessa, että rikkikääpää hakkeessa. Rikkikääpä on kuvassa alinna.

Kun rihmasto oli vallannut koivuhakkeen kokonaan siirrettiin ne pajupölkkyihin. Porasin 25mm kolot pölkkyihin, jotka täytin puruympillä ja suljin mehiläisvahalla. Kokeilemme myös hyötyykö rikkikääpä maakontaktista vai ei. Hautaamme 3 niistä maahan ja yhden pidämme ilman maakontakia.

Siiliorakas pölkkyviljelmä

Tarkoituksena on kokeilla miten siiliorakasta voi kasvattaa suomalaisissa lehtipuissa. Rihmasto tilattiin mushroombox.co.uk sivustolta Englannista. Rihmasto kasvattettiin koivusta tehtyihin puutappeihin ja iskettiin pölkkyihin porattuisiin reikiin kiinni. Reiät vahattiin mehiläisvahalla kiinni, jonka jälkeen pölkyt kaivettiin maan alle kuvien mukaisesti. Käytämme kokeiluun suomalaista koivua, pajua sekä haapaa.

20150619_191831
19.06.2015

Pölkkyjen päälle laitettiin vielä paperipussit ylläpitämään kosteutta.

20151005_151430
23.7.2015
20151005_151355
5.10.2015

 

Jotain valkoista rihmastoa on selvästi jo havaittavissa.

14.11(2)
14.11.2015
14.11
14.11.2015

Nämä alkavat jo näyttää todella lupaavilta pölkyiltä!

29.11
29.11.2015

Osterivinokas syreenihakkeessa

Tarkoituksena kokeilla miten osterivinokas viihtyy syreenihakkeessa kylmä pastörointimenetelmällä.

20150508_172734
Syreenihakkeet muovisäkeissä ja niiden kylpyamme. 8.5.2015

20150508_172756

Juuttisäkit täytettiin niin, että niiden liikuttelu olisi vielä mahdollista yhden miehen voimilla. Tarkoituksena on kokeilla kylmä pastörointia eli upottaa kasvualusta veden alle viikoksi, jonka jälkeen nostaa säkit kuivalle maalle. Tämä prosessi pitäisi ensin hävittää kaikki aerobiset bakteerit kasvualustasta ja jättää vain anaerobiset bakteerit siihen. Kun säkit nostetaan kylvystä pois pitäisi myös anaerobisten bakteerien kuolla.

20150508_174712
Juutisäkit odottamassa kylpyä. 8.5.2015
20150516_170631
Viikon mittaisen kylvyn tulos.

Näemmä jollakin tasolla onnistunut kokeilu sillä itiöemiä pukkaa. En nyt kutsuisi vielä menestykseksi, mutta jäädään odottamaan josko ne tuosta suurenisi.

20151005_153306
5.10.2015

 

Osterivinokas kauraoljessa

Tällä kertaa kokeilemme kasvattaa osterivinokasta kauranoljessa ”normaalilla” pastörointimenetelmällä. Eli ensin pienennetään olki sienelle helpommin syötävään muotoon. Sitten täytetään kasvusäiliöt eli juuttisäkit ja liian isoiksi jääneet farkut täytetään oljella.

20150715_121153
15.7.2015

Sitten oljet pastöroidaan kylpyammeessa.

20150715_124812

20150715_130744

Todettakoon, että tässä vaiheessa kun keittelin vanhoja farkkujani kylpyammeessa alkoi naama väkisinkin vääntyä hymyyn. Ei aivan täysijärkisen hommaa tämä!

Mutta näemmä tämäkin kokeilu jollakin tasolla onnistunut sillä osterivinokkaan rihmastoa kasvanut farkkujen pintaan!

20150908_165133
8.9.2015

Kokeilu epäonnistui. Emme saaneet yhtään sientä oljista ja farkut päätyivät roskikseen. Oletamme, että sienet saivat liian vähän kosteutta päälleen ja liikaa kosteutta alleen maasta. Sillä alimmaiset oljet olivat mädäntyneet ja päällimmäiset kuivakat.

Siitakepölkkyjen ”tömäytys”

Nyt kun leppä- ja koivupölkyt ovat lionneet melkein vuorokauden, on aika tömäyttää pölkkyjä kiveä vasten sienirihmaston herättämiseksi.

IMG_20151008_153008

IMG_20151008_153026

Tämän jälkeen pölkyt nostetaan varjoiseen paikkaan varaston seinustalle. Noin viikon päästä voi alkaa odottelemaan ensimmäisten sienten ilmaantumista.
IMG_20151008_154003

 

P.S.  Kuvatessa ei vahingoitettu koiranpentua 😉 .

Edit,;  Ei tullut satoa vielä vuoden päästä ymppäyksestä. Ilmeisesti rihmasto ei ollut vielä kasvanut valmiiksi! Ensi kesänä uudestaan.

Siitakesatoa odotettavissa

IMG_20151007_170753

Tasan vuosi sitten ympätyistä pölkyissä on nyt lupa odottaa satoa. Laitoin pölkyt vuorokaudeksi ammeeseen, kylmään veteen ja laitoin kiven painoksi, niin että ne pysyvät pinnan alla. Kun otan ne huomenna pois ammeesta, täräytän niitä pudottamalla ne parinkymmenen sentin korkeudelta päin kiveä. Viikon kuluttua toivon mukaan alkaa pölkkyihin kasvaa itiöemiä.

Osterivinokkaan kasvatus kahvinporoissa

IMG_20141123_174129

Käytetyt kahvinporot ovat ihanteellinen kasvualusta osterivinokkaan kasvatukseen. Kuvassa on käytetyt suodatinpussit sisältöineen laitettu heti jäähdyttyään isoon kukkaruukkuun ja mukaan on heitetty silloin tällöin puutappi johon on kasvatettu osterivinokasrihmastoa. Muutaman viikon odottelun jälkeen alkaa ruukku tuottaa satoa.

Sanottakoon että kukkaruukku ei todellakaan osoittautunut kovin hyväksi kasvatusastiaksi, koska porot pääsivät kuivumaan liian helposti.

Palataan aiheeseen myöhemmin.