Rikkikääpä pajupölkyissä

Tämän kasvatuskokeen tarkoituksena on saada rikkikääpää (Laetiporus sulphureus) kasvatettua puupölkyissä. Rikkikääpä on yksivuotinen, suurikokoinen kääpäryhmä, joka muodostuu useista, limittäin päällekkäin olevista lakeista. Yläpinta on aaltomainen ja rikinkeltainen. Rikkikäävän alapuoli on kirkkaankeltainen. Kellanvalkoinen malto on juustomaista ja helposti lohkeavaa, mutta kuivuessaan liitumaista. Syksyllä rikkikääpä on haalistunut jo valkoiseksi ja murenee paloiksi. Se on lähinnä tammen ruskolahottaja, joka tekee puun vähitellen ontoksi. Me kokeilemme sitä pajupölkyissä. Suomen pohjoisin löytö on Kuopiosta. Pohjois-Amerikassa rikkikääpää pidetään hyvänä ruokasienenä. Toisten mukaan se aiheuttaa vatsakipuja varsinkin alkoholin kanssa nautittuna. Itse sitä syöneenä voin sanoa sen muistuttavan hyvin paljon kanaa niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

20150812_093709
12.8.2015 Rikkikääpää Turussa Heikkilän kasarmin vieressä.

20150812_093652

Aikamoinen löytö! Täytti neljän hengen ruokpöydän puoliksi. Näistä valitsin kaksi vanhimman näköistä. Olen lukenut Tradd Cotterin kirjasta ”Organic Mushroom farming and Mycoremediation”, että rikkikääpää kloonatessa kannattaa käyttää ikääntynempiä itiöemiä nuorien sijaan.

rikkikääpä pöydällä

Itse kloonauksesta ei ole kuvia, mutta mahdollisimman steriilisti yritin toimenpiteen suorittaa itse rakentamassani hanskalaatikossa, joka on siis iso muovilaatikko kahdella kädenmentävällä reiällä.

Ensin ruiskutin vettä hanskalaatikon sisään ja annoin veden sitoa ilman epäpuhtaudet itseensä. Sitten pesin hanskat kädessä laatikon pinnat Easydesillä ja sen jälkeen NeoAmiseptilla.

Siirsin puhtaat petrimaljat sekä kloonattavan itiöemän laatikkoon. Petrimaljoissa oli itsetehtyä mallashiiva agar-mediumia. Itiöemän pinnat olin pyyhkinyt NeoAmiseptilla ennen laatikkoon siirtoa. Laatikossa kumihanskat kädessä mursin sienen kahtia ja steriilillä skalpelilla otin pienen palan itiöemästä ja siirsin petrimaljoille. Alla kuva onnistuneesta siirrosta.

rikkikääpä agar

Tästä rihmasto siirrettiin steriloituihin vehnäjyviin. Huomautettakoon, että rikkikääpä kasvaa aika hitaasti jyvissä, mutta jyvien sekoittelu ajoittain nopeuttaa prosessia.

rikkikääpä jyvissä

Vehnänjyvistä rihmasto siirrettiin tuoreeseen steriloituun koivuhakkeeseen.

rikkikääpä sahanpurussa
Kasvuhuoneessa kasvamassa on siiliorakasta puutapeissa sekä hakkeessa, että rikkikääpää hakkeessa. Rikkikääpä on kuvassa alinna.

Kun rihmasto oli vallannut koivuhakkeen kokonaan siirrettiin ne pajupölkkyihin. Porasin 25mm kolot pölkkyihin, jotka täytin puruympillä ja suljin mehiläisvahalla. Kokeilemme myös hyötyykö rikkikääpä maakontaktista vai ei. Hautaamme 3 niistä maahan ja yhden pidämme ilman maakontakia.

Siiliorakas pölkkyviljelmä

Tarkoituksena on kokeilla miten siiliorakasta voi kasvattaa suomalaisissa lehtipuissa. Rihmasto tilattiin mushroombox.co.uk sivustolta Englannista. Rihmasto kasvattettiin koivusta tehtyihin puutappeihin ja iskettiin pölkkyihin porattuisiin reikiin kiinni. Reiät vahattiin mehiläisvahalla kiinni, jonka jälkeen pölkyt kaivettiin maan alle kuvien mukaisesti. Käytämme kokeiluun suomalaista koivua, pajua sekä haapaa.

20150619_191831
19.06.2015

Pölkkyjen päälle laitettiin vielä paperipussit ylläpitämään kosteutta.

20151005_151430
23.7.2015
20151005_151355
5.10.2015

 

Jotain valkoista rihmastoa on selvästi jo havaittavissa.

14.11(2)
14.11.2015
14.11
14.11.2015

Nämä alkavat jo näyttää todella lupaavilta pölkyiltä!

29.11
29.11.2015

Osterivinokas syreenihakkeessa

Tarkoituksena kokeilla miten osterivinokas viihtyy syreenihakkeessa kylmä pastörointimenetelmällä.

20150508_172734
Syreenihakkeet muovisäkeissä ja niiden kylpyamme. 8.5.2015

20150508_172756

Juuttisäkit täytettiin niin, että niiden liikuttelu olisi vielä mahdollista yhden miehen voimilla. Tarkoituksena on kokeilla kylmä pastörointia eli upottaa kasvualusta veden alle viikoksi, jonka jälkeen nostaa säkit kuivalle maalle. Tämä prosessi pitäisi ensin hävittää kaikki aerobiset bakteerit kasvualustasta ja jättää vain anaerobiset bakteerit siihen. Kun säkit nostetaan kylvystä pois pitäisi myös anaerobisten bakteerien kuolla.

20150508_174712
Juutisäkit odottamassa kylpyä. 8.5.2015
20150516_170631
Viikon mittaisen kylvyn tulos.

Näemmä jollakin tasolla onnistunut kokeilu sillä itiöemiä pukkaa. En nyt kutsuisi vielä menestykseksi, mutta jäädään odottamaan josko ne tuosta suurenisi.

20151005_153306
5.10.2015

 

Osterivinokas kauraoljessa

Tällä kertaa kokeilemme kasvattaa osterivinokasta kauranoljessa ”normaalilla” pastörointimenetelmällä. Eli ensin pienennetään olki sienelle helpommin syötävään muotoon. Sitten täytetään kasvusäiliöt eli juuttisäkit ja liian isoiksi jääneet farkut täytetään oljella.

20150715_121153
15.7.2015

Sitten oljet pastöroidaan kylpyammeessa.

20150715_124812

20150715_130744

Todettakoon, että tässä vaiheessa kun keittelin vanhoja farkkujani kylpyammeessa alkoi naama väkisinkin vääntyä hymyyn. Ei aivan täysijärkisen hommaa tämä!

Mutta näemmä tämäkin kokeilu jollakin tasolla onnistunut sillä osterivinokkaan rihmastoa kasvanut farkkujen pintaan!

20150908_165133
8.9.2015

Kokeilu epäonnistui. Emme saaneet yhtään sientä oljista ja farkut päätyivät roskikseen. Oletamme, että sienet saivat liian vähän kosteutta päälleen ja liikaa kosteutta alleen maasta. Sillä alimmaiset oljet olivat mädäntyneet ja päällimmäiset kuivakat.

Siitakepölkkyjen ”tömäytys”

Nyt kun leppä- ja koivupölkyt ovat lionneet melkein vuorokauden, on aika tömäyttää pölkkyjä kiveä vasten sienirihmaston herättämiseksi.

IMG_20151008_153008

IMG_20151008_153026

Tämän jälkeen pölkyt nostetaan varjoiseen paikkaan varaston seinustalle. Noin viikon päästä voi alkaa odottelemaan ensimmäisten sienten ilmaantumista.
IMG_20151008_154003

 

P.S.  Kuvatessa ei vahingoitettu koiranpentua 😉 .

Edit,;  Ei tullut satoa vielä vuoden päästä ymppäyksestä. Ilmeisesti rihmasto ei ollut vielä kasvanut valmiiksi! Ensi kesänä uudestaan.

Siitakesatoa odotettavissa

IMG_20151007_170753

Tasan vuosi sitten ympätyistä pölkyissä on nyt lupa odottaa satoa. Laitoin pölkyt vuorokaudeksi ammeeseen, kylmään veteen ja laitoin kiven painoksi, niin että ne pysyvät pinnan alla. Kun otan ne huomenna pois ammeesta, täräytän niitä pudottamalla ne parinkymmenen sentin korkeudelta päin kiveä. Viikon kuluttua toivon mukaan alkaa pölkkyihin kasvaa itiöemiä.