Kasvatuskokeilu suomalaiselle talvijuurekkaalle. Talvijuurekas (Flammulina velutipes) on yleinen viljelty ruokasieni maailmalla. Suomessa siitä kasvaa ainakin Flammulina elastica -lajia. Muitakin lajeja sienestä löytyy. Eroa on mikroskooppisissa tuntomerkeissä, lakin keltaisuudessa ja jalan samettinukassa. Vain lakit syödään. Lahjottajasienenä se kasvaa monilla eri puulajeilla. Myös kannoista sitä löytyy hyvin. Talvijuurekas suosii raitaa ja muita pajuja, joskus myös lehmusta. Sieni kasvaa nimensä mukaisesti talvella, silloin kun muut lepäävät. Sitä tavataan myöhäissyksystä kevääseen saakka. Japanissa sientä viljellään runsaasti ja se tunnetaan siellä nimellä Enoki. Talvijuurekas onkin maailman viidenneksi eniten viljelty ruokasieni. Sisäviljelty sieni eroaa ulkonäöllisesti huomattavasti luonnossa esiintyvästä sienestä. Ulkona, jossa on vähän hiilidioksidia ja paljon valoa tulee sienestä lyhytjalkainen ja oranssinvärinen. Sisätiloissa kasvatettuna sienelle annetaan vähemmän valoa ja pidetään hiilidioksiditasot korkealla. Tällöin sienestä tulee vaaleanvärinen ja se kasvattaa pitkät jalat, mikä helpottaa sienen sadonkorjuuta.
Sisätiloissa tapahtuvaa kasvatusta emme pystyneet järjestämään, joten tyydyimme pölkkyviljelyyn. Prosessi alkoi itiöprintin ottamisella.
Printti otettiin alumiinifoliolle. Yksi printti riittää mainiosti. Näistä osa lähetettiin Nordic Fungille heidän projekteihin.
Printistä rapsutettiin hanskalaatikon sisällä agar-kasvualustoille itiöitä, jotka jätettiin hanskalaatikkoon kasvamaan.
Kasvavasta rihmastosta pitäisi osata ottaa oikeanlaisia sektoreita, joita siirtää uusille agar-alustoille. Itse en tätä vielä kunnolla osaa, joten otin rihmaston reunoilta valkoisen väristä rihmastoa, jonka siirsin uusille agar-alustoille. Vieressä kuva rihmastosta, joka kasvanut siirroksen jälkeen.
Vieressä kuva agarista agariin siirroksista. Normaalisti kasvualustat ovat värittömiä, mutta halusin kokeilla miltä se näyttää elintarvikevärillä.
Kun sieni oli saanut kasvaa tarpeeksi uusilla agareilla ne siirrettiin steriloituihin jyviin.
Jyvät ovat PP5-muovista valmistetuissa purkeissa. PP5-muovi, eli polypropeeni sulaa 160°C:ssa, joten se soveltuu painekeittimeen käytettäväksi. Lasisia astioita voi myös käyttää. Meillä ei vain tähän hätään löytynyt painekeittimeeni sopivia astioita.
Hyvin kasvoivat sienet vehnäjyvissä. Tämän jälkeen jyväymppi siirrettiin pastöroituihin puutappeihin, jotka valmiiksi kasvettuaan iskettiin allaoleviin pölkkyihin. Tappien valmistuksesta en ole löytänyt kuvaa, mutta keitimme niitä vedessä noin tunnin verran. Virutimme vedet pois ja asetettiin ne samaan astiaan jyväympin kanssa. Kun puutapit olivat täysin sienirihmaston peitossa ymppäsimme ne perinteisen puutappimetodin mukaan pölkkyihin.
Muistaakseni pölkyt ovat syreeniä sekä leppää/haapaa. Pölkyt jätettiin makaamaan vierekkäin ja peitettiin osittain oljella. Ymppäys tapahtui noin kaksi vuotta sitten ja tässä on tulos:
Sieniä ei ole paljon, muttei pölkytkään isoja ole eikä niitä ole monta. Suosittelen kuitenkin kasvattamaan talvijuurekasta sen helppouden takia. Osterivinokkaan tapaan se antaa anteeksi pienet aseptiikkavirheet ja on suht nopea kasvamaan.