Osterivinokas koivun kannossa

Halusimme kokeilla kantokasvatusta osterivinokkaalla. Paul Stametsin mukaan kannoista voi saada vuosikausia ruokaa, jos kantoon ympätty sieni saa hyvän jalansijan. Kantoon ymppääminen toimii samalla tavalla kuin pölkkyyn ymppääminen. Halusimme varmistaa oman sienemme menestymisen kannossa, joten laitoimme kannon päälle kaistaleita kaadetusta puusta hampurilais-tyylisesti. Näin ymppäämämme sieni saisi alkuravintoa, ennenkuin pääsisi itse kannon kimppuun. Antaa kuvien puhua puolesta. Kaikkiin kantoihin on ympätty osterivinokasta.

13.6.2016
13.6.2016. Kuvat ymppäyksen jälkeen
24.11.2016
24.11.2016. Satoa jo samana vuonna.

20160903_172431

Rikkikääpä pajupölkyissä

Tämän kasvatuskokeen tarkoituksena on saada rikkikääpää (Laetiporus sulphureus) kasvatettua puupölkyissä. Rikkikääpä on yksivuotinen, suurikokoinen kääpäryhmä, joka muodostuu useista, limittäin päällekkäin olevista lakeista. Yläpinta on aaltomainen ja rikinkeltainen. Rikkikäävän alapuoli on kirkkaankeltainen. Kellanvalkoinen malto on juustomaista ja helposti lohkeavaa, mutta kuivuessaan liitumaista. Syksyllä rikkikääpä on haalistunut jo valkoiseksi ja murenee paloiksi. Se on lähinnä tammen ruskolahottaja, joka tekee puun vähitellen ontoksi. Me kokeilemme sitä pajupölkyissä. Suomen pohjoisin löytö on Kuopiosta. Pohjois-Amerikassa rikkikääpää pidetään hyvänä ruokasienenä. Toisten mukaan se aiheuttaa vatsakipuja varsinkin alkoholin kanssa nautittuna. Itse sitä syöneenä voin sanoa sen muistuttavan hyvin paljon kanaa niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

20150812_093709
12.8.2015 Rikkikääpää Turussa Heikkilän kasarmin vieressä.

20150812_093652

Aikamoinen löytö! Täytti neljän hengen ruokpöydän puoliksi. Näistä valitsin kaksi vanhimman näköistä. Olen lukenut Tradd Cotterin kirjasta ”Organic Mushroom farming and Mycoremediation”, että rikkikääpää kloonatessa kannattaa käyttää ikääntynempiä itiöemiä nuorien sijaan.

rikkikääpä pöydällä

Itse kloonauksesta ei ole kuvia, mutta mahdollisimman steriilisti yritin toimenpiteen suorittaa itse rakentamassani hanskalaatikossa, joka on siis iso muovilaatikko kahdella kädenmentävällä reiällä.

Ensin ruiskutin vettä hanskalaatikon sisään ja annoin veden sitoa ilman epäpuhtaudet itseensä. Sitten pesin hanskat kädessä laatikon pinnat Easydesillä ja sen jälkeen NeoAmiseptilla.

Siirsin puhtaat petrimaljat sekä kloonattavan itiöemän laatikkoon. Petrimaljoissa oli itsetehtyä mallashiiva agar-mediumia. Itiöemän pinnat olin pyyhkinyt NeoAmiseptilla ennen laatikkoon siirtoa. Laatikossa kumihanskat kädessä mursin sienen kahtia ja steriilillä skalpelilla otin pienen palan itiöemästä ja siirsin petrimaljoille. Alla kuva onnistuneesta siirrosta.

rikkikääpä agar

Tästä rihmasto siirrettiin steriloituihin vehnäjyviin. Huomautettakoon, että rikkikääpä kasvaa aika hitaasti jyvissä, mutta jyvien sekoittelu ajoittain nopeuttaa prosessia.

rikkikääpä jyvissä

Vehnänjyvistä rihmasto siirrettiin tuoreeseen steriloituun koivuhakkeeseen.

rikkikääpä sahanpurussa
Kasvuhuoneessa kasvamassa on siiliorakasta puutapeissa sekä hakkeessa, että rikkikääpää hakkeessa. Rikkikääpä on kuvassa alinna.

Kun rihmasto oli vallannut koivuhakkeen kokonaan siirrettiin ne pajupölkkyihin. Porasin 25mm kolot pölkkyihin, jotka täytin puruympillä ja suljin mehiläisvahalla. Kokeilemme myös hyötyykö rikkikääpä maakontaktista vai ei. Hautaamme 3 niistä maahan ja yhden pidämme ilman maakontakia.

Siitakepölkkyjen ”tömäytys”

Nyt kun leppä- ja koivupölkyt ovat lionneet melkein vuorokauden, on aika tömäyttää pölkkyjä kiveä vasten sienirihmaston herättämiseksi.

IMG_20151008_153008

IMG_20151008_153026

Tämän jälkeen pölkyt nostetaan varjoiseen paikkaan varaston seinustalle. Noin viikon päästä voi alkaa odottelemaan ensimmäisten sienten ilmaantumista.
IMG_20151008_154003

 

P.S.  Kuvatessa ei vahingoitettu koiranpentua 😉 .

Edit,;  Ei tullut satoa vielä vuoden päästä ymppäyksestä. Ilmeisesti rihmasto ei ollut vielä kasvanut valmiiksi! Ensi kesänä uudestaan.

Siitakesatoa odotettavissa

IMG_20151007_170753

Tasan vuosi sitten ympätyistä pölkyissä on nyt lupa odottaa satoa. Laitoin pölkyt vuorokaudeksi ammeeseen, kylmään veteen ja laitoin kiven painoksi, niin että ne pysyvät pinnan alla. Kun otan ne huomenna pois ammeesta, täräytän niitä pudottamalla ne parinkymmenen sentin korkeudelta päin kiveä. Viikon kuluttua toivon mukaan alkaa pölkkyihin kasvaa itiöemiä.

Osterivinokkaan kasvatus kahvinporoissa

IMG_20141123_174129

Käytetyt kahvinporot ovat ihanteellinen kasvualusta osterivinokkaan kasvatukseen. Kuvassa on käytetyt suodatinpussit sisältöineen laitettu heti jäähdyttyään isoon kukkaruukkuun ja mukaan on heitetty silloin tällöin puutappi johon on kasvatettu osterivinokasrihmastoa. Muutaman viikon odottelun jälkeen alkaa ruukku tuottaa satoa.

Sanottakoon että kukkaruukku ei todellakaan osoittautunut kovin hyväksi kasvatusastiaksi, koska porot pääsivät kuivumaan liian helposti.

Palataan aiheeseen myöhemmin.