Kaupunkiviljelyä 2016-2017

Tarkoituksena kasvattaa sieniä kaupunkiolosuhteissa ulkona. Asun Turussa Martin kaupunginosassa, joten en aivan ydinkeskustassa mutta lähellä kuitenkin. Ihmisiä liikkuu ”farmini” lähellä päivittäin paljon. Sain taloyhtiön hallitukselta luvan käyttää taloyhtiön roskiksien vieressä olevaa joutomaata sienten kasvatukseen. Tila on mielestäni otollinen tälle toiminnalle sillä se on puiden varjostama ja kostean oloinen luonnostaan.

Ympätyt pölkyt. 17.05.2016. Kaikkiin pölkkyihin ympätty ulkomaalaista siiliorakasta (Heiricum erinaceus).
Leppäpölkyissä osterivinokasta. 17.5.2016.

 

 

 

 

 

 

 

Hautasin siiliorakas pölkyt osittain maahan, jotta ne saisivat kosteutta maasta eivätkä kuivuisi liikaa. Osterivinokkaat laitoin vain maakontaktilla nojaamaan aitaa vasten. Sitten odottamaan.

Ensimmäiset merkit jonkin sienen kasvusta siiliorakaspölkyssä tulivat esiin 26.9.2017. Epäilen, että kyseessä on minun ymppäämäni sieni sillä valkoista rihmastoa esiintyy vain toisessa pölkyssä. Samanlaista kasvustoa oli nähtävissä myös aiemmissa siiliorakaspölkyissä, jotka ymppäsimme Sepon kanssa Paraisilla 2015.

26.9.2017. Pidemmässä haapapölkyssä näkyvissä rihmaston kasvua.

Kesän 2017 aikana uitin osterivinokaspölkkyjä ammeissa pari kertaa ja kastelin siiliorakaspölkkyjä kastelukannulla useampaan otteeseen. Vuonna 2015 ymppäsin myös yhden pienemmän koivupölkyn osterivinokkaalla, josta en tajunnut ottaa kuvia. Mutta siitäkin ensimmäiset sienet alkoivat näyttäytyä kesäkuussa 2016.

 

 

Pikkuruinen sienenalku 1.6.2016.

Allaolevan kuvan sienet kasvoivat pölkyn alapuolelta; käänsin pölkyn kuvaa varten.

30.5.2016.

Siksi kuvan sienet kasvavat väärinpäin.

Pölkky muutenkin näyttää likaiselta ja siksi ajattelinkin sen olleen kontaminoitunut, mutta yllätyin kun tänä vuonna siitä tulikin satoa.

30.9.2017
25.09.2017

 

 

 

 

 

 

 

Huomatkaa kasvunopeus viiden päivän ajalta. Leppäpölkkyjen osterivinokkaita tosiaan uittelin lasten ammeessa pariin otteeseen kesän aikana. Ilmeisesti toinen ainakin piti siitä, sillä lokakuussa ilmestyi ensimmäiset sienet.

15.10.2017. Siiliorakaspölkky ostervinokkaiden vieressä.
12.10.2017. Osterivinokkaat työntyvät esiin.

Jälkiviisaana sanoisin, että ymppäyksen jälkeen vein pölkyt ehkä liian nopeasti omille paikoilleen. Olisin voinut pitää niitä suojassa muilta sieniltä pidempään. Katsotaan ensi vuonna uudestaan kuinka pölkkyjen käy. Talven saavat olla noilla sijoillaan rauhassa. Keväällä sitten uittelen osterivinokkaita taas uusien sienten toivossa.

 

Osterivinokas koivun kannossa

Halusimme kokeilla kantokasvatusta osterivinokkaalla. Paul Stametsin mukaan kannoista voi saada vuosikausia ruokaa, jos kantoon ympätty sieni saa hyvän jalansijan. Kantoon ymppääminen toimii samalla tavalla kuin pölkkyyn ymppääminen. Halusimme varmistaa oman sienemme menestymisen kannossa, joten laitoimme kannon päälle kaistaleita kaadetusta puusta hampurilais-tyylisesti. Näin ymppäämämme sieni saisi alkuravintoa, ennenkuin pääsisi itse kannon kimppuun. Antaa kuvien puhua puolesta. Kaikkiin kantoihin on ympätty osterivinokasta.

13.6.2016
13.6.2016. Kuvat ymppäyksen jälkeen
24.11.2016
24.11.2016. Satoa jo samana vuonna.

20160903_172431

Osterivinokas syreenihakkeessa

Tarkoituksena kokeilla miten osterivinokas viihtyy syreenihakkeessa kylmä pastörointimenetelmällä.

20150508_172734
Syreenihakkeet muovisäkeissä ja niiden kylpyamme. 8.5.2015

20150508_172756

Juuttisäkit täytettiin niin, että niiden liikuttelu olisi vielä mahdollista yhden miehen voimilla. Tarkoituksena on kokeilla kylmä pastörointia eli upottaa kasvualusta veden alle viikoksi, jonka jälkeen nostaa säkit kuivalle maalle. Tämä prosessi pitäisi ensin hävittää kaikki aerobiset bakteerit kasvualustasta ja jättää vain anaerobiset bakteerit siihen. Kun säkit nostetaan kylvystä pois pitäisi myös anaerobisten bakteerien kuolla.

20150508_174712
Juutisäkit odottamassa kylpyä. 8.5.2015
20150516_170631
Viikon mittaisen kylvyn tulos.

Näemmä jollakin tasolla onnistunut kokeilu sillä itiöemiä pukkaa. En nyt kutsuisi vielä menestykseksi, mutta jäädään odottamaan josko ne tuosta suurenisi.

20151005_153306
5.10.2015

 

Osterivinokas kauraoljessa

Tällä kertaa kokeilemme kasvattaa osterivinokasta kauranoljessa ”normaalilla” pastörointimenetelmällä. Eli ensin pienennetään olki sienelle helpommin syötävään muotoon. Sitten täytetään kasvusäiliöt eli juuttisäkit ja liian isoiksi jääneet farkut täytetään oljella.

20150715_121153
15.7.2015

Sitten oljet pastöroidaan kylpyammeessa.

20150715_124812

20150715_130744

Todettakoon, että tässä vaiheessa kun keittelin vanhoja farkkujani kylpyammeessa alkoi naama väkisinkin vääntyä hymyyn. Ei aivan täysijärkisen hommaa tämä!

Mutta näemmä tämäkin kokeilu jollakin tasolla onnistunut sillä osterivinokkaan rihmastoa kasvanut farkkujen pintaan!

20150908_165133
8.9.2015

Kokeilu epäonnistui. Emme saaneet yhtään sientä oljista ja farkut päätyivät roskikseen. Oletamme, että sienet saivat liian vähän kosteutta päälleen ja liikaa kosteutta alleen maasta. Sillä alimmaiset oljet olivat mädäntyneet ja päällimmäiset kuivakat.

Osterivinokkaan kasvatus kahvinporoissa

IMG_20141123_174129

Käytetyt kahvinporot ovat ihanteellinen kasvualusta osterivinokkaan kasvatukseen. Kuvassa on käytetyt suodatinpussit sisältöineen laitettu heti jäähdyttyään isoon kukkaruukkuun ja mukaan on heitetty silloin tällöin puutappi johon on kasvatettu osterivinokasrihmastoa. Muutaman viikon odottelun jälkeen alkaa ruukku tuottaa satoa.

Sanottakoon että kukkaruukku ei todellakaan osoittautunut kovin hyväksi kasvatusastiaksi, koska porot pääsivät kuivumaan liian helposti.

Palataan aiheeseen myöhemmin.