Tarkoituksena kasvattaa sieniä kaupunkiolosuhteissa ulkona. Asun Turussa Martin kaupunginosassa, joten en aivan ydinkeskustassa mutta lähellä kuitenkin. Ihmisiä liikkuu ”farmini” lähellä päivittäin paljon. Sain taloyhtiön hallitukselta luvan käyttää taloyhtiön roskiksien vieressä olevaa joutomaata sienten kasvatukseen. Tila on mielestäni otollinen tälle toiminnalle sillä se on puiden varjostama ja kostean oloinen luonnostaan.
Hautasin siiliorakas pölkyt osittain maahan, jotta ne saisivat kosteutta maasta eivätkä kuivuisi liikaa. Osterivinokkaat laitoin vain maakontaktilla nojaamaan aitaa vasten. Sitten odottamaan.
Ensimmäiset merkit jonkin sienen kasvusta siiliorakaspölkyssä tulivat esiin 26.9.2017. Epäilen, että kyseessä on minun ymppäämäni sieni sillä valkoista rihmastoa esiintyy vain toisessa pölkyssä. Samanlaista kasvustoa oli nähtävissä myös aiemmissa siiliorakaspölkyissä, jotka ymppäsimme Sepon kanssa Paraisilla 2015.
Kesän 2017 aikana uitin osterivinokaspölkkyjä ammeissa pari kertaa ja kastelin siiliorakaspölkkyjä kastelukannulla useampaan otteeseen. Vuonna 2015 ymppäsin myös yhden pienemmän koivupölkyn osterivinokkaalla, josta en tajunnut ottaa kuvia. Mutta siitäkin ensimmäiset sienet alkoivat näyttäytyä kesäkuussa 2016.
Allaolevan kuvan sienet kasvoivat pölkyn alapuolelta; käänsin pölkyn kuvaa varten.
Siksi kuvan sienet kasvavat väärinpäin.
Pölkky muutenkin näyttää likaiselta ja siksi ajattelinkin sen olleen kontaminoitunut, mutta yllätyin kun tänä vuonna siitä tulikin satoa.
Huomatkaa kasvunopeus viiden päivän ajalta. Leppäpölkkyjen osterivinokkaita tosiaan uittelin lasten ammeessa pariin otteeseen kesän aikana. Ilmeisesti toinen ainakin piti siitä, sillä lokakuussa ilmestyi ensimmäiset sienet.
Jälkiviisaana sanoisin, että ymppäyksen jälkeen vein pölkyt ehkä liian nopeasti omille paikoilleen. Olisin voinut pitää niitä suojassa muilta sieniltä pidempään. Katsotaan ensi vuonna uudestaan kuinka pölkkyjen käy. Talven saavat olla noilla sijoillaan rauhassa. Keväällä sitten uittelen osterivinokkaita taas uusien sienten toivossa.
