Viljelykaulussieni

Kokeillaan viljelykaulussienen kasvattamista sekahakkeessa puiden juurilla. Kasvatuskokeilu aloitettiin huhtikuussa 2015. Tilattiin jälleen mushroombox.co.uk:sta viljelykaulussienen rihamstoa jolla ympättiin ämpärillinen pastöroitua puuainesta (lehtipuuhaketta sekä sekalaisia koivun lastuja), jonka sekaan laitettiin myös vähän pastöroitua olkea.

20150412_140936
12.4.2015. Ämpärillinen tulevaa sieniymppiä tulossa.
20150429_081531
29.4.2015. Rihmasto lähtenyt hyvin kasvuun

Ämpäriin kuului kansi, joka laitettiin päälle ja ämpäri jätettiin rauhaan huoneenlämpöön. Lisäsin jossain vaiheessa keitettyjä kahvinpuruja joukkoon vauhdittamaan prosessia.

20150508_193518
8.5.2015. Ämpäriymppi vaikuttaa valmiilta.
received_10205097965249344
14.6.2015. Iloinen sienipedin tekijä valmiina työhön!

Haimme Topinojalta sekahaketta 10€/peräkärry mikä vastaa noin 1m³ verran haketta. Tämä hake levitettiin yhden omenapuun alle sekä parin päärynäpuun alle. Sieni peti tehtiin niin, että alle laitettiin pahvia sekä sanomalehteä. Tämän päälle sieniymppiä ja sitten haketta. Toinen kerros samalla tavalla ilman pahvia.

received_10205097965529351
14.6.2015. Ensimmäinen peti valmistumassa omenapuun juurelle.

Pedin valmistumisen jälkeen sitä kasteltiin kymmenisen minuuttia, jotta se olisi mahdollisimman kostea. Jollei seuraavina päivinä sada niin petiä pitää kastella lisää. Paul Stamets kirjassaan ”Growing Gourmet and Medicinal Mushrooms” kertoo itse kastelevansa sienipetiään puoli tuntia aamulla ja puoli tuntia illalla. Tradd Cotter kirjassaan ”Organic Mushroom Farming and Mycoremediation” ohjeistaa kastelemaan joka päivä ensimmäisen viikon ajan. Joka toinen päivä 2-4 viikon ajan ja sen jälkeen kerran kuukaudessa.

received_10205097961209243
Ensimmäinen sato 27.8.2015

Sienet kannattaa poimia pian sillä etanat, madot ja toukat pitävät niistä myös. Meillä ensimmäinen sato meni ”parempiin suihin”. Tarkkana kannattaa olla myös siksi että, että sieni kasvaa nopeasti ohi syötävän vaiheen.
Jos hyvin käy, niin lopputulos voi näyttää tältä:

13334739_10205038372199555_97732250_o
4.6.2016. Lisää satoa.

Sieni itsessään maistuu hyvältä; hernemäinen sivumaku kun paistaa voissa ja sipulissa. Suosittelen! Parempi vaihtoehto kuin ”herkku”sieni.

Rikkikääpä pajupölkyissä

Tämän kasvatuskokeen tarkoituksena on saada rikkikääpää (Laetiporus sulphureus) kasvatettua puupölkyissä. Rikkikääpä on yksivuotinen, suurikokoinen kääpäryhmä, joka muodostuu useista, limittäin päällekkäin olevista lakeista. Yläpinta on aaltomainen ja rikinkeltainen. Rikkikäävän alapuoli on kirkkaankeltainen. Kellanvalkoinen malto on juustomaista ja helposti lohkeavaa, mutta kuivuessaan liitumaista. Syksyllä rikkikääpä on haalistunut jo valkoiseksi ja murenee paloiksi. Se on lähinnä tammen ruskolahottaja, joka tekee puun vähitellen ontoksi. Me kokeilemme sitä pajupölkyissä. Suomen pohjoisin löytö on Kuopiosta. Pohjois-Amerikassa rikkikääpää pidetään hyvänä ruokasienenä. Toisten mukaan se aiheuttaa vatsakipuja varsinkin alkoholin kanssa nautittuna. Itse sitä syöneenä voin sanoa sen muistuttavan hyvin paljon kanaa niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

20150812_093709
12.8.2015 Rikkikääpää Turussa Heikkilän kasarmin vieressä.

20150812_093652

Aikamoinen löytö! Täytti neljän hengen ruokpöydän puoliksi. Näistä valitsin kaksi vanhimman näköistä. Olen lukenut Tradd Cotterin kirjasta ”Organic Mushroom farming and Mycoremediation”, että rikkikääpää kloonatessa kannattaa käyttää ikääntynempiä itiöemiä nuorien sijaan.

rikkikääpä pöydällä

Itse kloonauksesta ei ole kuvia, mutta mahdollisimman steriilisti yritin toimenpiteen suorittaa itse rakentamassani hanskalaatikossa, joka on siis iso muovilaatikko kahdella kädenmentävällä reiällä.

Ensin ruiskutin vettä hanskalaatikon sisään ja annoin veden sitoa ilman epäpuhtaudet itseensä. Sitten pesin hanskat kädessä laatikon pinnat Easydesillä ja sen jälkeen NeoAmiseptilla.

Siirsin puhtaat petrimaljat sekä kloonattavan itiöemän laatikkoon. Petrimaljoissa oli itsetehtyä mallashiiva agar-mediumia. Itiöemän pinnat olin pyyhkinyt NeoAmiseptilla ennen laatikkoon siirtoa. Laatikossa kumihanskat kädessä mursin sienen kahtia ja steriilillä skalpelilla otin pienen palan itiöemästä ja siirsin petrimaljoille. Alla kuva onnistuneesta siirrosta.

rikkikääpä agar

Tästä rihmasto siirrettiin steriloituihin vehnäjyviin. Huomautettakoon, että rikkikääpä kasvaa aika hitaasti jyvissä, mutta jyvien sekoittelu ajoittain nopeuttaa prosessia.

rikkikääpä jyvissä

Vehnänjyvistä rihmasto siirrettiin tuoreeseen steriloituun koivuhakkeeseen.

rikkikääpä sahanpurussa
Kasvuhuoneessa kasvamassa on siiliorakasta puutapeissa sekä hakkeessa, että rikkikääpää hakkeessa. Rikkikääpä on kuvassa alinna.

Kun rihmasto oli vallannut koivuhakkeen kokonaan siirrettiin ne pajupölkkyihin. Porasin 25mm kolot pölkkyihin, jotka täytin puruympillä ja suljin mehiläisvahalla. Kokeilemme myös hyötyykö rikkikääpä maakontaktista vai ei. Hautaamme 3 niistä maahan ja yhden pidämme ilman maakontakia.