Rikkikääpä pajupölkyissä

Tämän kasvatuskokeen tarkoituksena on saada rikkikääpää (Laetiporus sulphureus) kasvatettua puupölkyissä. Rikkikääpä on yksivuotinen, suurikokoinen kääpäryhmä, joka muodostuu useista, limittäin päällekkäin olevista lakeista. Yläpinta on aaltomainen ja rikinkeltainen. Rikkikäävän alapuoli on kirkkaankeltainen. Kellanvalkoinen malto on juustomaista ja helposti lohkeavaa, mutta kuivuessaan liitumaista. Syksyllä rikkikääpä on haalistunut jo valkoiseksi ja murenee paloiksi. Se on lähinnä tammen ruskolahottaja, joka tekee puun vähitellen ontoksi. Me kokeilemme sitä pajupölkyissä. Suomen pohjoisin löytö on Kuopiosta. Pohjois-Amerikassa rikkikääpää pidetään hyvänä ruokasienenä. Toisten mukaan se aiheuttaa vatsakipuja varsinkin alkoholin kanssa nautittuna. Itse sitä syöneenä voin sanoa sen muistuttavan hyvin paljon kanaa niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

20150812_093709
12.8.2015 Rikkikääpää Turussa Heikkilän kasarmin vieressä.

20150812_093652

Aikamoinen löytö! Täytti neljän hengen ruokpöydän puoliksi. Näistä valitsin kaksi vanhimman näköistä. Olen lukenut Tradd Cotterin kirjasta ”Organic Mushroom farming and Mycoremediation”, että rikkikääpää kloonatessa kannattaa käyttää ikääntynempiä itiöemiä nuorien sijaan.

rikkikääpä pöydällä

Itse kloonauksesta ei ole kuvia, mutta mahdollisimman steriilisti yritin toimenpiteen suorittaa itse rakentamassani hanskalaatikossa, joka on siis iso muovilaatikko kahdella kädenmentävällä reiällä.

Ensin ruiskutin vettä hanskalaatikon sisään ja annoin veden sitoa ilman epäpuhtaudet itseensä. Sitten pesin hanskat kädessä laatikon pinnat Easydesillä ja sen jälkeen NeoAmiseptilla.

Siirsin puhtaat petrimaljat sekä kloonattavan itiöemän laatikkoon. Petrimaljoissa oli itsetehtyä mallashiiva agar-mediumia. Itiöemän pinnat olin pyyhkinyt NeoAmiseptilla ennen laatikkoon siirtoa. Laatikossa kumihanskat kädessä mursin sienen kahtia ja steriilillä skalpelilla otin pienen palan itiöemästä ja siirsin petrimaljoille. Alla kuva onnistuneesta siirrosta.

rikkikääpä agar

Tästä rihmasto siirrettiin steriloituihin vehnäjyviin. Huomautettakoon, että rikkikääpä kasvaa aika hitaasti jyvissä, mutta jyvien sekoittelu ajoittain nopeuttaa prosessia.

rikkikääpä jyvissä

Vehnänjyvistä rihmasto siirrettiin tuoreeseen steriloituun koivuhakkeeseen.

rikkikääpä sahanpurussa
Kasvuhuoneessa kasvamassa on siiliorakasta puutapeissa sekä hakkeessa, että rikkikääpää hakkeessa. Rikkikääpä on kuvassa alinna.

Kun rihmasto oli vallannut koivuhakkeen kokonaan siirrettiin ne pajupölkkyihin. Porasin 25mm kolot pölkkyihin, jotka täytin puruympillä ja suljin mehiläisvahalla. Kokeilemme myös hyötyykö rikkikääpä maakontaktista vai ei. Hautaamme 3 niistä maahan ja yhden pidämme ilman maakontakia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *